Korkeakouluvision tavoitteet vaativat laadukasta insinöörikoulutusta

Suomen korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visio asettaa kunnianhimoiset tavoitteet: vihreä siirtymä, digitalisaation edistäminen ja TKI-toiminnan vahvistaminen. Nämä ovat myös elinkeinoelämän näkökulmasta välttämättömiä tavoitteita. Tavoitteiden toteutuminen edellyttää kuitenkin yhtä keskeistä asiaa, laadukasta insinööri- ja tekniikan alan koulutusta. Tähän ei visiossa kiinnitetä riittävästi huomiota.

Ammattikorkeakoulujen rooli työelämäläheisen koulutuksen toteuttajana tunnistetaan visioluonnoksessa, mutta niiden merkitys soveltavan TKI-toiminnan keskeisinä toimijoina jää epäselväksi. Insinöörit rakentavat siltaa tutkimuksen ja käytännön välille, ja ilman tätä siltaa TKI-panostukset eivät muutu innovaatioiksi, tuottavuudeksi tai kasvuksi. Tätä roolia tulee vahvistaa osana kansallista TKI-järjestelmää.

Yritykset tarvitsevat nyt ja tulevaisuudessa osaajia, jotka kehittävät konkreettisia ratkaisuja, kuten energiatehokkaita järjestelmiä, digitaalisia palveluita, uusia teknologioita ja tuotantomenetelmiä. Käytännössä tästä osaamisesta vastaavat insinöörit. Tavoitteita ei saavuteta ylätason kirjauksilla, vaan käytännön osaamisella, työelämälähtöisellä koulutuksella ja duaalimallin vahvuuksien selkeällä hyödyntämisellä.

On ongelmallista, että insinöörikoulutusta tai tekniikan aloja ei tunnisteta visiossa omana strategisena kokonaisuutena. Insinöörikoulutus on vision hiljainen selkäranka, mutta jää ilman näkyvää roolia. Kun keskeinen osaajaryhmä jää nimeämättä, jäävät myös koulutuksen kehittämiseen ja resursointiin liittyvät ratkaisut helposti yleiselle tasolle. Riskinä on, että insinöörikoulutus hukkuu yleiseen osaajapuheeseen ilman riittävää kohdentamista, ja samalla rahoituksen suuntaaminen kriittisille aloille vaikeutuu.

Elinkeinoelämän viesti on ollut pitkään selvä. Tekniikan alan osaajista on pulaa, ja tarve kasvaa. Pelkkä koulutusmäärien lisääminen ei kuitenkaan riitä. Yritykset tarvitsevat osaavia insinöörejä, joilla on vahva osaaminen, kyky soveltaa tietoa käytännössä ja valmiudet toimia nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä. Siksi insinöörikoulutuksen laatu on varmistettava myös tulevaisuudessa.

Ammattikorkeakoulut ovat tässä avainasemassa. Ne kouluttavat valtaosan Suomen insinööreistä ja tekevät tiivistä yhteistyötä yritysten kanssa. Tämä yhteys varmistaa, että koulutus vastaa työelämän todellisiin tarpeisiin. Samalla ammattikorkeakoulut ovat keskeinen osa soveltavaa TKI-toimintaa, jossa ideat jalostuvat käytännön ratkaisuiksi elinkeinoelämän käyttöön. Ilman tätä ketjua TKI-panostukset eivät realisoidu kilpailukyvyksi tai talouskasvuksi.

Myös jatkuvan oppimisen merkitys korostuu erityisesti teknologia-aloilla. Osaaminen vanhenee nopeasti, ja sekä yksilöt että yritykset tarvitsevat joustavia tapoja päivittää osaamistaan. Tämä edellyttää koulutusjärjestelmältä modulaarisia, työuran aikaisia ratkaisuja ja lisää samalla paineita korkeakouluille sekä korostaa opettajien roolia.

Laadukas insinöörikoulutus edellyttää riittäviä resursseja. Tekniikan koulutus ei ole kevyttä massakoulutusta, vaan vaatii investointeja oppimisympäristöihin, laitteisiin ja ennen kaikkea opetukseen. Jos aloituspaikkoja lisätään ilman vastaavaa rahoitusta, seurauksena ei ole enemmän osaamista, vaan heikommin valmistuneita osaajia ja kasvava kuormitus opetushenkilöstölle. Tämä ei palvele elinkeinoelämää eikä yhteiskuntaa.

Tekniikan aloilla opettajista on jo nyt pulaa. Kilpailu osaajista on kovaa, ja yksityinen sektori tarjoaa usein merkittävästi korkeampaa palkkatasoa. Saatavuuslisä on ollut keskeinen keino varmistaa, että ammattikorkeakoulut pystyvät rekrytoimaan ja pitämään kiinni pätevistä opettajista.

Juuri nyt tätä perustaa ollaan heikentämässä. Ammattikorkeakoulujen työehtosopimusneuvotteluissa on esitetty tekniikan alojen opettajien saatavuuslisän poistamista. Päätös olisi vakava virhe. Jos tämä kannustin poistetaan, seurauksena on väistämättä opettajapulan paheneminen. Se puolestaan heikentää opetuksen laatua, vähentää opiskelijoiden ohjausta ja rapauttaa koko insinöörikoulutuksen perustaa. Lopulta vaikutukset näkyvät suoraan elinkeinoelämässä osaamisen tason heikkenemisenä.

Samaan aikaan visiossa korostetaan TKI-toiminnan vahvistamista. Innovaatiot eivät synny ilman osaajia, eikä osaajia synny ilman laadukasta opetusta, päteviä opettajia ja toimivia oppimisympäristöjä.

Suomen tavoitteet ovat oikeita, mutta niiden toteutuminen ei ole itsestään selvää. Se vaatii konkreettisia valintoja. Insinöörikoulutuksen laatu, resurssit ja vetovoima on nostettava keskiöön. Nyt tehtävät ratkaisut, myös työehdoista, määrittävät suoraan sen, millaista osaamista Suomi tulevaisuudessa saa. Ilman laadukkaita insinöörejä ja osaavia opettajia korkeakouluvision tavoitteet eivät toteudu.

Terveisin
Henna