Palkka-avoimuus insinöörin työkaluksi palkkaneuvotteluihin

Palkka-avoimuusdirektiivi ei ole hallinnollinen kiusa. Se on rakenteellinen korjausliike työmarkkinoille, joilla asiantuntija on liian usein neuvotellut ilman riittävää tietoa. Insinöörille se tarkoittaa dataa, läpinäkyvyyttä ja vahvempaa asemaa.

Euroopan unionin hyväksymä EU:n palkka-avoimuusdirektiivi muuttaa suomalaisen työelämän pelisääntöjä. Julkisessa keskustelussa on korostunut työnantajien raportointivelvollisuus. Meille korkeasti koulutetulle olennaisempaa on kuitenkin tulevaisuuden palkkaneuvottelut, jotka eivät enää perustu pelkkiin oletuksiin.

Tällä hetkellä tiedon epäsymmetria on todellinen. Työnantajalla on kokonaiskuva organisaation palkkatasosta ja markkinavertailuista. Yksittäinen asiantuntija käy neuvottelua huomattavasti rajallisemman tiedon varassa. Se ei ole ideaalia tehokkaille työmarkkinoille.

Tilastokeskuksen mukaan sukupuolten välinen palkkaero Suomessa on yhä keskimäärin noin 16 prosenttia. Tekniikan alalla ero on tätä pienempi, mutta ei kokonaan poistunut. Ala on edelleen miesvaltainen, mutta naisten osuus kasvaa tasaisesti. Jos haluamme alan houkuttelevan parhaat osaajat, palkkauksen on kestettävä läpinäkyvyyttä.

Myös Insinööriliiton palkkatutkimus kertoo olennaisen: samalla koulutuksella ja vastaavalla vastuulla palkkahaitari voi olla huomattava. Lisäksi työpaikan vaihto nostaa palkkaa keskimäärin selvästi enemmän kuin talon sisäinen eteneminen. Kaikki asiantuntijat eivät neuvottele palkastaan aktiivisesti – eikä kaikkien tarvitse olla palkkastrategian ammattilaisia onnistuakseen.

Kyse ei siis ole yksilön rohkeudesta vaan olevista rakenteista. Direktiivi tuo kolme merkittävää muutosta. Palkkahaarukka on ilmoitettava rekrytoinnin yhteydessä. Työntekijällä on oikeus saada tietoa vertailukelpoisten tehtävien palkkatasosta. Perusteettomat palkkaerot on korjattava. Oleellista on myös, että tämä ei tarkoita tasapäistämistä. Se tarkoittaa perusteltavuutta.

Tekniikan alalla palkka saa ja sen pitää vaihdella esimerkiksi osaamisen, vastuun ja liiketoimintavaikutuksen mukaan. Mutta jatkossa erojen täytyy olla läpinäkyvästi perusteltuja. Se pakottaa organisaatiot määrittelemään, mitä vaativuus tarkoittaa ja miten osaamista arvotetaan. Samalla se tekee palkkakehityksestä ennakoitavampaa.

Meille insinöörille hyöty on konkreettinen. Oman markkina-arvon arviointi helpottuu. Palkkakeskusteluun saa faktapohjan. Mahdolliset perusteettomat erot voidaan tunnistaa. Urapolun seuraava askel on helpompi ottaa, kun palkkataso ei ole arvailua.

Insinöörit uskovat dataan, järjestelmiin ja mitattavuuteen. Palkka-avoimuus tuo nämä periaatteet myös palkkaukseen. Se ei poista neuvotteluja eikä markkinoita. Se poistaa arvailua. Ja kun arvailu vähenee, osaaminen ratkaisee.

Terveisin
Henna